Riippuvia roikkuvia

Korvakoruja. Ei siis sitä mitä ensin ajattelitte.. Nämä ovat viikon takaa, muistaakseni. Juhannus on ollut oiva tekosyy laiskotella ja ainoa tuotos viikon sisällä oli kolmirivinen rannekoru josta tulee ehkä viikon päästä kuva julkisuuteen.. Jotenkin tämä kesä on kovin hankalaa aikaa. Lämpö ajaa ulos eikä muka jaksa tehdä mitään, sadesää väsyttää eikä jaksa tehdä mitään, unirytmi on ihan sekaisin, pitäisi joskus jaksaa töihinkin mennä, toisaalta lomailu on kovin väsyttävää ja passivoivaa. Mutta ainakin kainaloista on pysynyt karvat poissa. Tuli mieleen näin yhtäkkiä.. Mutta niitä korviksia!

(Antakaa anteeksi epälooginen tajunnan virta, klo on 1:00 ja hieman jo väsy painaa..)

Ihanaisissa lamppuhelmissä vaaleansinistä läpinäkyvää, sisällä valkoista opaakkia, pinnalla kultahittuja. Kaverina kirkkaat pienet fasetoidut lasihelmet ja hopeoidut osat.

Näitä vihreitä kaunottaria tuli hillottua huolella ja kauan, reilut 3v. Muistaakseni esikoinen oli pieni koppavauva kun Villihelmessä kävin ja nämä löysin. Ei kun.. Ei se varmaan ollut edes syntynyt. Ei, kun hikisenä mahan kanssa kauppaa kolusin läpi syksyn viimeisinä lämpiminä päivinä. Eli melkein 4v on helmiä säästelty. Miksi?! Hölmöä :/ "Paljon kivempiahan ne siellä laatikossa on kuin koruina käytettävissä" piruili siippakin.. Lisänä kullatut osat ja kristallibiconet.

Lamppuhelmiä ja vastaavia isompia on kertynyt, no, muutamia(kymmeniä), joten hyötykäyttöön viimein yrittävät nekin. Parillisille inhimillisen kokoisille (eli painoisille) helpoin toteutus on tietenkin korvikset, joten sen kohtalon kokivat myös nämä kauniit syvänpunaiset todella pulleat ja pyöreät sydämet, joihin sopi ihanasti fasetoidut pienet helmiäislasihelmet. Tumma punainen ja helmenvalkoinen sopivat erittäin hyvin yhteen. Korostavat kivasti toisiaan. Meinasin ensin laittaa kaveriksi kullatut osat, mutta kyllä tuo hopea sopii sittenkin paremmin.

Viimeisissä jälleen mielenkiintoinen vaijeriviritelmä. Samoja pikkuisia ihania fasettiakaatteja kuin ikivanhassa setissä jossa oli yksirivinen lyhyt kaulakoru isolla kukkalukolla ja kaksirivinen rannekoru. Kuin pieniä karkkeja.

Tarkoitus oli jaotella tasaisemmin värejä, mutta koska helmien asettelu ratkaisi lopulta enemmän, tuli toisesta pääsääntöisesti pinkki ja toisesta tumma. Eipä tuo niin haittaa :) Päättelyt eivät ole kovin siistit mutta välttävät. En halunnut isoja palluroita joten siksi ei crimppipäällisiä. Ollapa ne pyöristävät pihdit..

Kuva ei anna oikeutta akaattien suloisille väreille. Aurinkoisempi kuva antaa aivan eri käsityksen näiden kyvystä kimmeltää.

Taustana lapsukaisen likainen sukka joka on viskottu jalasta jotta varpaat saavat esteettä upota ruohoon ja multaan takapihalla. Jos joku ei tajunnut :)