torstai 31. toukokuuta 2012

Uusi selain

Onpas hankalaa opetella käyttämään jotain uutta. Kaavoihin kangistunut.. Google Chrome otettu käyttöön ja on tämä kyllä vallan outo vaikkakin suhteellisen helppokäyttöiseltä vaikuttaa. Vaan mistä ihmeestä saa tämän todella ärsyttävän oikeinkirjoituksen tarkistuksen KOKONAAN pois päältä?!

Pää on täynnä koruideoita ja korttejakin tekisi mieli tehdä mutta selkää jomottaa ja kaikki lihakset on ihan jumissa, joten ehkä ensi viikolla.. Kaivellaanpa siis taas vanhempia tuotoksia jotta on jotain "uutta" näytettävää. Siispä:

Pari rannekorua

Aivan ihania foliolasihelmiä, isoja ja muhkeita, lisäksi todella hyvän värisiä. Istuu ranteeseen erittäin sopivasti ja huomaa kyllä jos irtoaa, sen verran painaa :)


Toisessa on jotakin oranssia kiveä, ei tarkemmasta hajua. Karneolia? Onkohan siinä noin paljon vaihtelua värissä ja kuviossa..? Veikkauksia saa heittää. Olen ostanut nauhan (heh, eli äiti osti) muistaakseni Espanjasta, tai kenties hovihankkijani toi sen itse reissuiltaan. Joka tapauksessa ihan älyttömän nätti kivi. Pari senttiä halkaisijaltaan olevia kolikoita jotka ovat kaikki aivan erilaisia. Puuvillanauhaan solmittu. Lukko on kyllä epäsiististi kiinni, nauhanpäät pitäisi osata viimeistellä lukon kiinnityksessä jotenkin kauniimmin. Pitänee harjoitella tätäkin lisää.


Tuo puuvillanauhaan solmiminen varmaan onnistuisi nytkin, täytyykin kaivaa vähän sopivia kiviä esiin. Vihertävät ovaalit ovat jo mielessä jos reiät vaan ovat tarpeeksi isoja. Pihteihin ei selkä oikein pysty.. 

keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Kipua

Puudutusaineet ovat kovin mukavia, ei tunnu mitään sillä hetkellä kun jotain tehdään, mutta hitto vie kun vaikutus alkaa lakata. Tunne on ikävähkö.. Jomotusta, polttelua, kirvelyä, kutinaa.. Ai. Selkään kaivettiin reikä josta nyhdettiin, siis todellakin nyhdettiin 20min pienimuotoisessa operaatiossa jotain todella kuvottavan näköistä. Idiootti minä tietenkin katsoin kun lääkäri kysyi 'haluutko nähdä?'.. Mitä tahansa selän lihasta kun käyttää, mitä on yllättävän vaikea välttää, tuntuu viiltävää kipua ja vaikka mitä. Mun tuurilla tuo vielä tulehtuu..

Mitän uutta ei pariin päivään taida saada aikaiseksi mutta kaivetaan arkistoista eräs vanhemmista suosikkikoruista kuvina. Heh, hyvät arkistot.. Yhtenä päivänä kuvattu lähes kaikki kelvollinen mitä varastoista löytyi ;) Mutta tässä siis. HelmiQ:n ihanainen lasihelmisekoitus, intialaisia muistaakseni, lisänä korumetallisia helmihattuja ja välihelmiä sekä pieniä lasihelmiä. Samanlainen sekoitus vielä löytyy, mitäköhän kivaa siitä keksisi kun pystyy taas tekemään.


Luvattoman huonoja kuvia tuli tästä korusta, pakko itsekriittisesti parjata. Omasta mielestäni todella kaunis luonnossa, sävyt ovat ihanan maanläheisiä vaikka värinä on lilan eri sävyt. Koru on myös yllättävän tasapainoinen vaikkakin epäsymmetrinen ja helmet eri kokoisia (onkohan tuo yhdyssana?). Sopivan pitkä myös, itselläni roikkuu reilusti rintakehän päälle eikä jää ihan kaulalle.


Seuraavana vuorossa olisi (jaksamisen rajoissa, eli ehkä huomenna) perehtyä Google Chromeen ja sen asennukseen. Tulikettu on lopettanut ihan totaalisesti yhteistyön hienosti kohta 8v palvelleen läppärini kanssa. Typerys.. Tykkäsin käytöstä, mutta kun ei kerran kelpaa niin ei sitten! Mur.

tiistai 29. toukokuuta 2012

Kuin pieniä karkkeja

Yksi harvoja suosikkikorujani joka ei ole pidemmänkään ajan saatossa alkanut menettää kauneuttaan (omassa silmässäni ainakaan ;)). Olen hillonnut toista nauhaa noista suloisista pikkuakaateista nyt jo useamman vuoden *nolo* ja kovasti harkinnassa on josko niistä joskus tekisi vielä jotain.. Ovathan nuo nyt aivan ehdottomasti ihanampia ja helpommin ihasteltavissa valmiissa muodossa kuin laatikossa.


Miten ihanat värit ♥


Helmet ovat tosi pieniä, 4mm kokoluokkaa. Koru on lyhyt ja siro, lukko isompi, ah niin ihana huomionkiinnittäjä. Tykkään kovasti, edelleen :)

maanantai 28. toukokuuta 2012

Ensimmäinen illuusiokoru

Vai miksipä näitä oikeasti pitäisi kutsua. Ihan en ollut keksinyt miten päät kannattaa tehdä joten niistä tuli niin epäsiistit ettei kehtaa edes itse katsoa. Äiti tilasi heti itselleen samanlaisen joten täytyy hieman miettiä ja kokeilla miten tehdä päät oikeasti siisteiksi ja kestäviksi. Näitä on kyllä mukava tehdä joten ei haittaa harjoitella :)



Kolmessa vaijerissa erilaisia kirkkaita lasihelmiä.





Punainen kummallisuus

Tästä tuli jotain aivan muuta kuin idea ja tarkoitus oli. Ihan kiva kuitenkin. Tuli inventoitua ja käytettyä paljon punaisia pieniä lasihelmiä joita on kertynyt todella paljon erilaisia. 



Magnesiittia, lasihelmiä ja korumetallisia välihelmiä ja roikotinlinkkejä.



"Toinen kerros" lähtee kaulan sivuilta ja menee edessä ristiin, kiitos amatöörimäisen mittavirheen.. Riipus roikkuu sieltä välistä. Koru on aika lyhyt joten asettuu ihan kivasti kaulalle vaikka riipus tulee pidemmälle.

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Vihdoin ja viimein: Kortti!

Tämän sai rakas äitykäiseni äitienpäivänä pari viikkoa sitten, kera korun, luonnollisesti ;) 


Sisältä, no, tällainen.

Vaaleanpunainen kuvapläjäys

Vaaleanpunainen ei ole ihan omimpia värejäni, mutta vaaleanpunaiset helmet ovat eri sävyissään usein kovin suloisia ja ruusukvartsi on ehdottomasti yksi suosikkikorukiviäni. Nämä ovat huomattavasti vanhempaa tuotosta, joista tosin rannekoru ei ole koskaan käyttöä nähnyt. Vaaleanpunainen tuntuu omaan kaulaan tai käteen sopivan niin harvojen vaatteiden kanssa että vaikka tekeminen on kovin mukavaa, jäävät ne käyttäjän puutteessa rasiaan odottamaan uutta omistajaa tai purkua ja uusiokäyttöä.

Kaulakorussa aivan ihania kultaraitaisia särölasihelmiä ja todella kaunis lamppuhelmi, jossa sisällä "kulta"hippuja.


Koru on omalle kapealle kaulalle aika lyhyt ja lamppuhelmi asettuu sopivasti tuohon solisluiden väliseen pieneen kuoppaan.


Rannekorussa on haalean vaaleanpunaisia lasityynyjä ja erisävyisiä sirulasihelmiä.

lauantai 26. toukokuuta 2012

Illan leffavinkki

Jos elokuvamaku on yhtään (eli aika reilusti) Hollywood-normeista poikkeava, on tässä yksi katsomisen arvoinen elokuva. Sisällöltään puhutteleva, toteutukseltaan ihanan synkkä ja rujo, kohtaloiltaan mielettömän surullinen..

Balada Triste de Trompeta (suom. Viimeinen Sirkus) 
Espanjalaisen kulttiohjaajan, Álex de la Iglesian, sysimustalla huumorilla maustettu, romanttinen toimintatragedia, Viimeinen sirkus (Balada triste de trompeta), sijoittuu sisällissodan aikaiseen Espanjaan ja sirkuksen värikkääseen maailmaan. Tarina alkaa, kun sirkusklovni pakotetaan osallistumaan sotaan. Vaihtoehtoja ei ole. Viidakkoveitsi kädessään mies käy taisteluihin – edelleen pukeutuneena pellen asuunsa. Vuosia myöhemmin sotilasklovnin poika, Javier, saa työtä sirkuksen surullisena pellenä. Javier tutustuu sirkuslaisten monenkirjavaan joukkoon: elävä kanuunankuula, elefantin kesyttäjä, riitaisa koirankouluttajapariskunta… ja Sergio. Javier ja Sergio ovat molemmat ruhjottuja, arpisia klovneja, joita ajavat eteenpäin raivo, epätoivo ja himo. Ja he molemmat haluavat voittaa sirkuksen kauneimman ja julmimman naisen sydämen. (http://elisaviihde.fi/etvrecorder/vod.sl?vod=16942)


Kuva kertonee aika paljon odotettavissa olevasta. Espanjalaiset tekevät kyllä mielenkiintoisia elokuvia :) 

Tulipas vahingossa paha tietyn palvelun mainos.. Ei todellakaan tarkoitus, sivuillaan oli vaan niin hyvä kuvaus leffasta ;)

Korviksia

Pieni korukimara korviksista jotka on kaikki tehty yli vuosi sitten. Eilisessä kuvausurakassa pihalla tuli napsittua otoksia lukuisista vanhemmista koruista jotka ovat jossain määrin kuvauskelpoisia ;) Aika paljon tuli siis karsittua.. Tänään valmistui kyllä uutukainenkin kaulakääty, pitkästä aikaa, mutta kameralle hän ei ollut vielä valmis näyttäytymään. Tässä siis korviksia, materiaaleina lasihelmiä ja korumetallia.






Aika taidokkaasti muuten saa joissain helmissä heijastumaan kameran. Taito kai tuokin :D

perjantai 25. toukokuuta 2012

Viikon luontokuva

Aamupäivällä hassu kurre hauskuutti meitä. Roikkui todella taidokkaana pötkönä naapurin pihalla jonkinlaisessa lampputelineessä jossa roikkui talipallo. Oivaltava orava oli äkännyt hyvät herkkuapajat ja hätähän aina keinot keksii, joten ei kun roikuskellen pyydystämään. Hupaisia elukoita :)

Rosoisia kaunottaria

Mainitsin aiemmin lempparihelmeni joissa on jokseenkin aikasta epämuodostuneita makeanvedenhelmiä ja kullatut osat. Häpeäkseni myönnän että senkin käytöstä on niin kauan etten muistanut siinä olevan riipuskin..


Monille, ehkä jopa suurimmalle osalle koruntekijöistä tai ainakin niitä ostavista on tärkeää se, että helmet ovat mahdollisimman täydellisiä. Värit ovat tasaisia, muodot symmetrisiä, ei ylimääräisiä koloja ja kolhuja. Pakko myöntää että hinta tietenkin omalta osaltaan rajoittaa omaa täydellisempien makeanvedenhelmien (ja muidenkin..) keräilyä, mutta jokin näissä epätäydellisissä, rosoisissa ja kolhuisissa helmissä viehättää.


Vielä kokonaisuudessaan kera rannekorun. Näkyy hyvin miten helmet ja välihelmet kääntyilevät ja vääntyilevät miten sattuu.

torstai 24. toukokuuta 2012

Tärkeä

Haluan jakaa varmasti valtaisaksi paisuneen lukijakuntani kanssa tämän, jotta tulee mahdollisimman montaa kautta levitettyä tätäkin epäkohtaa tietoisuuteen. Käykää kaikki asialle vihkiytyneet ja vihkiytymättömät allekirjoittamassa addressi jolla pyritään nostamaan esille se, ettei Lastenklinikan "isompien" lasten (siis hyvin lainausmerkeissä, 1v ja ylöspäin käsittääkseni..) osastolle ole vanhemmilla asiaa välttämättä edes lapsensa kuollessa, kuten tässä kamalassa esimerkkitapauksessa oli vappuna tapahtunut.

 http://www.adressit.com/lasten_oikeus_vanhempiinsa_tehohoidossa

Samaiselta sivulta löytyy linkki Leijonaemojen blogiin jossa on myös addressiin johtanut tarina kerrottu kokonaisuudessaan. Aika kamalaa luettavaa Miettiä varsinkin nykyään itse äitinä miten kukaan tuollaisesta selviää.. Mielettömästi voimia jokaiselle lapsensa menettäneelle tai sairauksien kanssa taistelevalle :(

Virtaa vaikka muille jakaa

Miksi lapset ovat aina virkeimmillään kun pitäisi mennä nukkumaan? Äsken puoli tuntia vanginvartijana valvonut 2-vuotiaan nukahtamista kun ensin on juostu puoli tuntia sängystä lukuisia kertoja pois, tultu katsomaan vähän telkkaria, haettu sammakkotossut jalkaan kaksi erillistä kertaa jotta voi potkutella pienen hetken sängyssä kintut taivasta kohti sammakot iloisesti vilkkuen jne.

Virtaa todella on vaikka muille jakaa. Miksei sitä voi siirtää käynnistyskaapeliperiaatteella muillekin.. Herätys klo 8.30, lapsi herää puoli tuntia myöhemmin, itse on tässä vaiheessa iltaa ihan naatti ja toisella vaan energiaa piisaa. Vaikka kieltämättä hieman raivostuttavaa kaikessa turhauttavuudessaan tuollainen "rauhoittelu", oli se huvittavaa seurata miten ensin pyöritään hyrränä ympäri sänkyä, heitellään jalat seinälle ja välillä vähän syödään varpaita, vaihdetaan tuttia, toista ja kolmattakin suuhun ja käsiin, tungetaan varpaanväliin, painitaan peiton kanssa ja hihitellään ja lauleskellaan, sitten yhtäkkiä zip. Pikku sammakko nukkuu selällään poikittain sängyssä ja kädet puristuu nyrkkiin kuin vastasyntyneellä konsanaan. Aika mainio tyyppi :D Nukkuessaan varsinkin niin ihanan helppo ja suloinen ;P

Mutta tästä rumbasta ja omasta saamattomuudesta johtuen päivän kuvapostaus jää huomiselle kun viimeisetkin päivänvalon rippeet katosivat jonnekin horisontin taakse. Odottamassa kaksikin vanhempaa, itselle kovin mieluisaa korua jotka olisi tarkoitus ikuistaa bittiavaruuteen. Yritämme olla aktiivisempia huomenna :)

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

"Vanhempaa" tuotosta

Luonnonkivet ovat vaan niin kauniita. Selailen helmikauppojen sivuja ja ihastelen korukiviä joissa on säröä ja rosoa, epäpuhtauksia ja erilaisia sävyjä ja kuvioita. Kivissä pitää näkyä että ne ovat "eläviä" eivätkä alusta saakka tarkkaan rakennettu teollisuuden tuotos. Lasihelmet ovat kauniita, mutta kivet saavat, jopa pitääkin näyttää "luonnontuotteilta" :)


Tässä korussa on ruusukvartsia (ehdottomia suosikkejani) ja pieniä makeanvedenhelmiä jotka ovat suloisten muotojensa kanssa kuin pienen pieniä täydellisiä perunoita. Yksi lempikoruistani on isommista, erittäin epätäydellisistä makeanvedenhelmistä ja kullatuista osista koottu korusetti jossa helmet sojottelevat eri kohdista törröttäen joka suuntaan ja jossa välihelmet vääntyilevät helmien kulmien ja möykkyjen tieltä ihmeellisiin asentoihin. Ne helmet ovat vain jotenkin niin ihanan eläviä kaikkine koloineen, reikineen ja kolhuineen :) Pitääkin kuvata se lähiaikoina. Jos kamera löytää jostain uudet patterit..

  

 Äärimmäisen tyylikäs kokokuva korusta. Aiemmat postaukset alkoivat hieman harmittaa kun niiden koruista ei oikein saanut minkäänlaista kokonaiskuvaa. Mutta, harjoittelua harjoittelua.

Seuraavasta ei kokonaiskuvaa suostunut tulemaan, kovin ovat vaikeita kuvattavia jotkin yksilöt. Vetoan jälleen siihen ettei kuvaajasta tietenkään ole kiinni tällaiset asiat. Tai kuvaajan mielikuvituksettomuudesta taustojen ja apuvälineiden kanssa joihin asetella koruset nätisti.. Mutta lasi- ja metallihelmiä tässä kiiltelevässä kaunokaisessa.


Keskellä hopeoitu stardust-helmi ja molemmin puolin kovinkin nätit filigraanihelmet. Fasetoidut helmet vaihtelevat kokoa ja muotoa ja niskaa kohti pienenevät, joukossa siemenhelmiä ja hopeoituja pieniä välihelmiä.

tiistai 22. toukokuuta 2012

Lisää simpukkaista

Koska hamsterin pitää aina saada liikaa paljon materiaaleja kerralla, tuli tietenkin simpukkahelmiäkin hamsteroitua monessa värissä. Sinisistä muodostui koru josta en kyllä ollenkaan tiedä haluanko pitää tuollaisena vai pitäisikö tehdä uusiksi. Vaijerissa on vuorotellen ovaali isohko simpukkahelmi vaakatasossa ja pystyssä harmaampi teräväpäinen ovaali. Voiko noin sanoa.. Välissä pikku kristalleja ja sydänlukko jonka voi pyöräyttää mihin kohtaan tahansa. Koru on symmetrinen joten riippulätkät roikkuvat niskankin puolella jos lukon laittaa eteen/sivulle.


Materiaalit ovat kyllä kauniit, siitä ei pääse mihinkään. Värikin miellyttää suuresti itseäni vaikken sinistä oikein osaakaan yleensä käyttää. Enpä kyllä käytä nykyään korujakaan, mutta tekeminen vaan on niin kovin mukavaa :)


Seuraavaksi pitäisi lahjoihin saada ideoita. Ja synttärikorttejakin tehdä! Ehkäpä siis (toivottavasti) pian ensimmäiset korttipostauksetkin.

maanantai 21. toukokuuta 2012

Herkkuja

Paremman makuista kuvaa väliin. Tällaisia herkkuja on iltapalaksi mutusteltu nyt kun grillikausi on saatu avattua. Huomatkaa ajaton Ikea-lautanen ja yritys kääntää hampurilainen niin ettei pureskeltu kohta näy ;)

Simpukkaa

Ostin Helmetin kirppikseltä herkullisia simpukkahelmiä. Ovatko sitten simpukan kuorta vai helmiäistä vai mitä, tietämykseni on jälleen kerran hyvinkin rajallista.. Puhumme siis simppelisti simpukasta. 

Ihanaiset isot lätkät houkuttivat pussissa ja saivat lopulta kaverikseen pienempiä kolikoita, söpösiä pieniä ruskeita makeanvedenhelmiä, sekä muutaman Preciosa-kristallin. Ja tietenkin hieman korumetallia, eihän meikäläisellä suinkaan aitoihin ole varaa :P


Jokseenkin yhteistyökyvyttömänä kuvausassistenttina toimi mausteteline, joka kyllä yritti auliisti tarjota apuaan jotta koko koru, tai siis molemmat (onhan siinä toki sekä kaulakääty että rannekillutin), pääsisivät jotenkin esiin, mutta äh..  Katsokaa nyt miten pölyinenkin se on. Hyh, kyllä ansaitsee siivooja taas kurinpalautusta.


Kuvaajassahan ei toki ikinä ole vikaa eikä varsinkaan siinä ettei kuvia osaa sitten yhtään käsitellä (tässä tapauksessa rajata, kuten kukaan ei varmasti huomaa että hieman ylimääräistä voisi sivulta leikata), mutta kenties tämänkin oppii kun tarpeeksi monta kertaa mokaa ;) Näkyy siinä kuitenkin se koru!

Kuvayritys

Kameran käyttö on taitolaji jota kaikki eivät vain osaa. Tämän tajusin taas liiankin selkeästi taistellessani viimeisten päivänvalon rippeiden kanssa keittiön pöydän ääressä, yrittäen epätoivoisesti saada kelvollista kuvaa muutamasta hassusta korusta. Toivottavasti blogin kuvia voi myöhemmin selailla ja katsoa miten kehitys kuvaajana(kin) on mennyt eteenpäin :)


Amatsoniittia, siemenhelmiä ja korumetallia. Vaikea vaikea makrokuvausharjoitus :) Näissä helmissä on kyllä kovinkin kauniit värit, ihanan monisävyisiä palleroita. Kaulakorun kaveriksi syntyi kaksirivinen rannekoru jossa amatsoniitin lisäksi on tuntemattomaksi jäänyttä saman sävyistä kiveä.

Ihan ensimmäinen

blogimerkintä. Viimein tuntuu että taidon tapaiset ovat kasvaneet sille tasolle että tuotoksiaan tahtoo maailmalle näyttää. Ehkä ne tätä kautta jonkun silmiin osuvatkin :) Kommentit ovat erittäin tervetulleita jos blogi vain lukijoita löytää. Yritetään aloittaa ja pysyä aktiivisina :)