keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Hempeää vaaleanpunaista

Ruusukvartsia, pikku kristalleja, isoja vaaleanpunaisia fasetoituja lasipisaroita, harmaita helmiäislasihelmiä. Unohtuikohan jotain. Pyynnöstä tehty värimaailma, muuten oli toteutus vapaa. Hyvin kimaltavat lasihelmet.



Seuraava on pienen isomman prinsessani ikioma prinsessakoru. Neiti halusi vaaleanpunaista, joten you got it babe. Isoja vaaleanpunaisia fasetoituja lasihelmiä, välissä pieniä vaaleanpunaisia kristalleja. Korussa on hopeinen lukko koska onhan tämä toki niin hieno prinsessahepene että pitää olla aidommat metallit :)


Viimeisenä ei niin hempeää mutta vaaleanpunaista kera pinkin ja lilan. Kepeitä puuhelmiä puuvillanauhaan solmittuna. Kivan pirtsakka, pinkkiä löytyy jostain syystä itseltä jonkin verran niin vaatteista kuin asusteista vaikka muuten olen kovin harmaa.

tiistai 26. kesäkuuta 2012

Lasia ja marmoria

Välillä tulee helmikaupoista tilailtua mitä mielenkiintoisimpia heräteostoksia. Jenkkilästä shoppaillessa puoli-ilmaiset kivinauhat kirkuvat päästä ostoskoriin joten sieltä nämä ensimmäisen korun marmorinugetit ovat merten taakse matkanneet. Tarkoitus oli tehdä avainnauha, mutta ilman suuren suurta lukkoa tai rengasta käy hienosti tavallisena korunakin.


Jälkimmäinen on lasihelmistä pronssilankaan (vai olisiko kullattua kuparia..?) kieputeltu koru joka oli onneksi tarpeeksi pitkä pieneen korjaukseen. Yksi helmistä oli haljennut kahtia säilytyksessä joten tyhjä tikku piti poistaa välistä. Käytin alunperin kaikki helmet yhteen koruun joten varaosia ei ole, eikä tuollaisia 'jostain syliin tipahtaneita' yleensä niin helposti löydy :)



maanantai 25. kesäkuuta 2012

Riippuvia roikkuvia

Korvakoruja. Ei siis sitä mitä ensin ajattelitte.. Nämä ovat viikon takaa, muistaakseni. Juhannus on ollut oiva tekosyy laiskotella ja ainoa tuotos viikon sisällä oli kolmirivinen rannekoru josta tulee ehkä viikon päästä kuva julkisuuteen.. Jotenkin tämä kesä on kovin hankalaa aikaa. Lämpö ajaa ulos eikä muka jaksa tehdä mitään, sadesää väsyttää eikä jaksa tehdä mitään, unirytmi on ihan sekaisin, pitäisi joskus jaksaa töihinkin mennä, toisaalta lomailu on kovin väsyttävää ja passivoivaa. Mutta ainakin kainaloista on pysynyt karvat poissa. Tuli mieleen näin yhtäkkiä.. Mutta niitä korviksia!

(Antakaa anteeksi epälooginen tajunnan virta, klo on 1:00 ja hieman jo väsy painaa..)

Ihanaisissa lamppuhelmissä vaaleansinistä läpinäkyvää, sisällä valkoista opaakkia, pinnalla kultahittuja. Kaverina kirkkaat pienet fasetoidut lasihelmet ja hopeoidut osat.


Näitä vihreitä kaunottaria tuli hillottua huolella ja kauan, reilut 3v. Muistaakseni esikoinen oli pieni koppavauva kun Villihelmessä kävin ja nämä löysin. Ei kun.. Ei se varmaan ollut edes syntynyt. Ei, kun hikisenä mahan kanssa kauppaa kolusin läpi syksyn viimeisinä lämpiminä päivinä. Eli melkein 4v on helmiä säästelty. Miksi?! Hölmöä :/ "Paljon kivempiahan ne siellä laatikossa on kuin koruina käytettävissä" piruili siippakin.. Lisänä kullatut osat ja kristallibiconet.


Lamppuhelmiä ja vastaavia isompia on kertynyt, no, muutamia(kymmeniä), joten hyötykäyttöön viimein yrittävät nekin. Parillisille inhimillisen kokoisille (eli painoisille) helpoin toteutus on tietenkin korvikset, joten sen kohtalon kokivat myös nämä kauniit syvänpunaiset todella pulleat ja pyöreät sydämet, joihin sopi ihanasti fasetoidut pienet helmiäislasihelmet. Tumma punainen ja helmenvalkoinen sopivat erittäin hyvin yhteen. Korostavat kivasti toisiaan. Meinasin ensin laittaa kaveriksi kullatut osat, mutta kyllä tuo hopea sopii sittenkin paremmin.


Viimeisissä jälleen mielenkiintoinen vaijeriviritelmä. Samoja pikkuisia ihania fasettiakaatteja kuin ikivanhassa setissä jossa oli yksirivinen lyhyt kaulakoru isolla kukkalukolla ja kaksirivinen rannekoru. Kuin pieniä karkkeja.


Tarkoitus oli jaotella tasaisemmin värejä, mutta koska helmien asettelu ratkaisi lopulta enemmän, tuli toisesta pääsääntöisesti pinkki ja toisesta tumma. Eipä tuo niin haittaa :) Päättelyt eivät ole kovin siistit mutta välttävät. En halunnut isoja palluroita joten siksi ei crimppipäällisiä. Ollapa ne pyöristävät pihdit..


Kuva ei anna oikeutta akaattien suloisille väreille. Aurinkoisempi kuva antaa aivan eri käsityksen näiden kyvystä kimmeltää.


Taustana lapsukaisen likainen sukka joka on viskottu jalasta jotta varpaat saavat esteettä upota ruohoon ja multaan takapihalla. Jos joku ei tajunnut :)

lauantai 23. kesäkuuta 2012

Aurinkoista juhannusta!

Sen kunniaksi ihana, ystävältä valmistujaislahjaksi saatu auringon kaltainen :)


Odottaa uutta nauhaa jotta pääsee kunnolla käyttöön.

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Riipuksia

Enemmän ja vähemmän itsetehtyjä. Ensimmäisen halusin koota suloisen siniharmaan kiven ympärille. Se sai koristeellisen kukkakorupiikin ja kruunukseen samansävyisen kukkalehtihelmen. Väliin pääsi harmahtava pikku kristalli. Muutaman sentin kokonaisuudessaan korkeudeltaan.


Hassu avaruusriipus on kolme planeettaa muistuttavaa lasihelmeä kieputeltuna hopeoituun lankaan. Helmien "radat" ovat hieman eri tasoilla joten vaikutelma luonnossa on kolmiulotteisempi kuin kuvassa.


Viimeinen riipus on hyvin yksinkertainen. Korupiikillä riiputeltu kaunis kivi joka löytyi isoäitini jäämistöistä yli vuosikymmen sitten. Katsoin silloin valtaisat koruvarastot läpi vailla hajuakaan tulevasta harrastuksesta, joten otin itselleni lähinnä käyttökoruja. Tämä kivi oli kuitenkin liian kaunis ohittaa vaikka oli pelkkä kivi.


Kuvat ovat huonoja, mutta kivi itsessään on todella kaunis. Sävyjä on miljoona ja läpikuultavassa kivessä on lukuisia säröjä ja kuvioita, vaikka pinta on hiottu aivan sileäksi. Aivan mahtavan ihana. Onneksi reikä oli valmiiksi porattu että sai helposti tehtyä riipuksen jossa kivi itsessään pääsee esille.


Kaikki riipukset ovat pelkässä ketjussa (tai irrallaan..), mutta niihin tulee varmaankin jossain vaiheessa kehiteltyä korut ympärille.

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Korviskimara

Tänään tuli tehtyä muutamat uudet korvakorut, mutta koska kuvata en ole vielä jaksanut, pääsee näkyviin vanhoja tuotoksia joista tuli eilen kuvattua aikasta monet.

Söpöset keltapohjaiset raidalliset sydämet ja pikku kristallit kaverina.


Ihanan pinkit helmiäislasihelmet ja pienet kristallit. Nämä koukut ovat ihan suosikkeja. Ihanan simppelit ja nätit. Tahtoo oman jigin niin saa (yrittää) väänneltyä omia koukkuja.


Koska harrastukset kannattaa aina aloittaa varustelulla, ei suinkaan tarpeiden kartoituksella, on allekirjoittanutkin joskus 6 vuotta sitten tilannut ensimmäisenä satsin helmiä ja jotain random tarvikkeita, sen jälkeen miettinyt mites näitä käytetään.. Siksi löytyy edelleen laatikosta muutama enkelinsiipi. Ensimmäisen ja tähän saakka viimeisen kerran olen käyttänyt kaksi kappaletta näihin korviksiin, jonka jälkeen olen jäänyt odottamaan parempaa inspiraatiota jäljelle jääneiden käyttöön. Eli hieman erilaiset lasienkelit:


Nämä lasityynyn tapaiset ovat vallan suloiset. Väri on hauska oranssin-vaaleanpunainen ja sisällä ihanaisia ilmakuplia jotka tuovat eloa. Avokoukussa nekin. Eikös melkein kaikki..


Suhteessa nappikorviksia syntyy ehkä noin 2% kaikista, jos sitäkään. Tässä kuitenkin peräti yhdet. Metallilehtiä ja lasitikareita ohuella hopeoidulla langalla ketjuun kieputeltuina.


Ja vielä yhdet avokoukkuiset ettei tilastot ihan pääse vääristymään. Tosi pienet ja kevyet, värikin on nätti.


Kenties huomenna kuvia tämänpäiväisistä tekeleistä :)

Kesäisen pirteää

Vaikka ensimmäinen onkin hieman jäisempi kuin seuraavat tuotokset :) 

Suunnittelin jämävaijerinpätkää tuijottaen tekeväni siitä jonkinlaisen rannekorun ja helmilaatikkoa kolistellessani valkoiset helmet alkoivat mielessä muotoutua yksinkertaiseksi tekeleeksi. Vaaleansininen foliolasihelmi huusi päästä mukaan, sekä yksi hitusen sävytetty pienempi helmi, joka on luonnossa huomattavasti enemmän vaaleansininen kuin lila, miltä se kuvassa näyttää.


Joukkoon mahtui myös kirkkaita lasihelmiä eri muodoissa, sameana ja läpinäkyvänä, sekä näemmä yksi kuvassakin vaaleansinisenä toistuva biconen kaltainen.


Jämävaijerikasaa tuijotellessa aloin miettiä miten kauan on ollut "suunnitelmissa" tehdä jonkinlaisia vaijerikorviksia. En muista kenen blogissa tai galleriassa näin todella suloisia yksinkertaisia korviksia muutamaan vaijeriin tehtynä, mutta siitä sain itse taas pitkästä aikaa kipinän suunnitella jotain itselle hieman erilaista.

Olen ostanut muistaakseni Villihelmestä muutaman suloisen pienen leppäkertun jo aikaa sitten, raaskimatta käyttää niitä mihinkään, kunnes nyt ne lähes hyppäsivät syliin helmilaatikosta ja piipittivät kimeällä äänellä että he menevät nyt korviksiin vaijeriin roikkumaan.

Korviksista tuli todella yksinkertaiset, kevyet ja sievät, silti näkyvät sillä väri loistaa ja pituutta on viitisen senttiä. Ihanan kesäisen pirteät. Avokoukut oli ainoa mietinnän aihe, voi olla että ne vaihtuvat vielä johonkin "turvallisempaan".


Kyllä, leppäkertut kiipeävät samaan suuntaan mutta eri korkeuksilla. Helmijaottelu on periaatteessa päinvastainen molemmissa korviksissa. Päissä on tuplapuristetut crimpit pitämässä helmet vaijerissa. Ollapa pyöreäksi puristavat crimppipihdit, tulisi nätimpää jälkeä..

Leppäkerttuja jäi kaksi odottamaan, sekä lisää näitä söpön kirkkaankeltaisia pikkuhelmiä. Pitkä lariat-tyyppinen koru on hahmottunut mielessä näiden valmistumisesta saakka. Kenties toteutus vielä lähipäivinä. Tai ehkä monirivinen rannekoru? Hmm..

Vielä rannekoru & korvikset -setti joka odottaa helmilisäyksiä saadakseen kaulakorun kaverikseen. Aivan ihanan värisiä helmiä, kuin kermaisia karkkeja.


 Linkitettynä kullattuun metallilankaan lisänä pienet helmihatut.


 Yhdet ruskeat pääsivät korvakoruiksi, johtuen lähinnä eri värien määrästä. Helmissä on enemmän valkoista kuin kuva antaa ymmärtää, joten valkoiset fasetoidut lasihelmet sopivat mainiosti ruskeiden kermakarkkien kanssa. Välissä kullattu välirondelli.

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Aventuriinia ja itse kyhätty riipus

Riipuskivikin näyttää siltä että voisi olla samaa kiveä. En kyllä ole varma ovatko edes pikkuhelmet aventuriinia, mutta näin olen koko ajan kuvitellut :) Joka tapauksessa. Olen joskus vuosikausia sitten ostanut puuvillanarussa roikkuvan riipuksen, pelkkä aventuriini(?)kukka, joka sai täydellisen tilaisuuden päästä uusiokäyttöön kun äiti pyysi tehdä tiettyyn juhla-asuun sopiva koru ja värit täsmäsivät loistavasti.


Pienimuotoisen ongelmanpoikasen kohtasin miettiessäni miten ihmeessä saan kaksirivisen korun tehtyä riipuksen ympärille jossa on vain yksi ripustusreikä. Päädyin kieputtelemaan kullattua lankaa riipuksen ympärille ja lisäämään joukkoon neljä pientä aventuriinihelmeä.


Koru on tosiaan lyhyehkö kaksirivinen, vaijeriin tehty. Kahta erikokoista pyöreää aventuriinihelmeä ja fasetoituja pieniä vihreitä lasihelmiä. Välissä harmaita siemenhelmiä. Värit tuntuvat hieman liian tummilta, olisiko tässä seuraavassa kuvassa vähän oikeammat sävyt:


Ovatpas eriväriset. En edes muista mikä todellisuus on kun koru ei ole itsellä :) Kenties jotain vihreän ja harmahtavamman väliltä?

Settiin tulivat lisäksi korvikset, joissa roikkuu ketjuissa ja korupiikeissä samoja pikkuhelmiä.


Metallit ovat kaikki kullattuja ja korviskoukut avoimet. Eivät ole kovin pitkät. Kuvasta on hieman vaikea hahmottaa kokoa.


Näyttävät vikassa kuvassa melkein kuparilta nuo metallit, ovat kuitenkin ihan keltakullan väriset. Nätit. Itse tykkään koko setistä, olin niin kovin tyytyväinen varsinkin riipukseen kun sain sen kovalla miettimisellä ja väkertämisellä tehtyä toivomani näköiseksi :)

lauantai 16. kesäkuuta 2012

Runsauden pula

Kuva-arvoitus: Montako charmia bongaat? Mistä löytyy kerkee, lirslarso, siika, zankkubaa, lorkeke, töhveeni ja vilson? :) 


Tämä on muistaakseni ainoa koru mitä olen tehnyt, mihin olen oikeasti tarkoituksella tilannut tarvikkeita. Keraamiset pienet charmit tuli hankittua Villihelmestä vuosi sitten mielessä juuri tällainen sekametelisoppa johon tulee kaikkia mahdollisia pieniä suloisuuksia, rakkaiden pikkuruisten lemppareita tietenkin :)


Kaikenlaisia ötököitä on joukkoon kerääntynyt, delfiineistä ja tiikereistä sammakoihin ja junasiin.


Joukossa yksi siikakin, ja tietty pari lasikukkaa. Ja krokotiili joka näkyy sylkevän kierteitä.


Kilppari, siika (=hai) ja lirslarso (=dinosaurus) pitää tietenkin aina olla matkassa.


Pikkucharmien kaverina muutama lasihelmi tarkoin sijoiteltuina. Aikamoiselta sekamelskalta näyttää, mutta istuu ranteeseen todella hyvin (tuntikausien vekslaamisen ja sommittelun jälkeen..).


Ainakin on kaikki pikkuisille tärkeä aina mukana :)

torstai 14. kesäkuuta 2012

Punainen päivä

Uudet kuvat eivät ole päässeet koneelle saakka koska levytila on huomattavissa määrin vähissä. En oikein tiedä mistä lähteä karsimaan.. Vanhoja siis tarjolla, ja päivän teemana punainen :)

Tässä jotakin epämääräisiä rusehtavan punaisia helmiä kera söpösen pöllön. Helmet ovat hassuja, tuntuvat vähän puulta, osittain muovilta, tavallaan kiveltä.. En oikein tiedä mitä ovat, mutta kivan elävän näköisiä ja nätin värisiä.



Tuliaispöllö varsinkin on oikeinkin suloinen kaveri. Maikkarin mainospöllö tulee aina mieleen :)
 


Seuraava kasa on pronssiin kieputeltuja isoja helmiä. Olivatkohan peräti keraamisia vai lasia..? Ei ole tullut käytettyä, jotenkin ei minun tyyliäni :/


Helmet ovat kyllä aivan ihania, neljää erilaista noissa taisi olla, ellei enemmänkin. Kahta muotoa.


Vielä viimeiseksi äidille tehty lasi- ja kivihelmistä koottu puna/oranssi koru jossa keskiössä roikkuu todella kaunis metallirondelli jossa on upotettuna punaisia lasihelmiä.


Ihan hassuja nuo "luut". Muotoa löytyy jos jonkinlaista. Mitäköhän nuokin mahtavat oikeasti olla :) Tietoa tai arvauksia?

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Sokerointia vol.2

Nyt ne on tarpeeksi pitkät.. Ei, odotetaan vielä päivä tai pari. Tänään! Ei, nyt ei ole tarpeeksi aikaa, huomenna..

Tänään viimein kerätty tarpeeksi rohkeutta. Todella syvä huokaus ja uusi yritys.

Tökötistä tuli ensimmäisellä sulattamisella kivan tasaisen jämäkkää ja samalla palalla pystyi nyhtämään yli puolesta säärestä karvat suht siististi pois. Seuraavan palan otin kahtena osana, jätin toisen odottamaan pöydälle kun käytin ensimmäistä ja vaihdoin kun ensimmäinen alkoi pehmetä liian juoksevaksi. Revin ensimmäisen palan voipaperista niin että paperia jäi sokeriin kiinni. Mahtaakohan vaikuttaa tarttumiskykyyn..? Ensimmäinen pala takaisin käyttöön toisen mentyä liian mössöksi muhjuksi. Pystyi sitä vielä hetken käyttämään. Ehkä noin 7 kappaletta karvoja irtosi..

Paljonkohan sitä sokeria yhteensä meni.. Sen verran että purkkiin jäi ehkä yhteen tai kahteen palaan materiaalit? Eli meikäläisen kulutuksella tarttee varmaan hommata seuraava purkki ennen seuraavaa kertaa.. Toisaalta, tekniikka kyllä kehittyy koko ajan, loppua kohti huomasi että meni huomattavasti sujuvammin ja nopeammin, että kenties nopeuskin kasvaa ja sitä myöten töhkän kulutus vähenee. Hah, I wish :)

Mutta pakko vielä kehua että se tekniikka alkoi kyllä kehittyä loppua kohti yllättävän hyvin. Menihän siinä varmaan yhteensä 2h joten aikaa harjoitella ainakin oli.. Prkl.. Mutta, jotta tulos ei olisi turhan laiha, sain käsiteltyä paitsi kintut, myös kainalot. Jei :) Oli muuten paljon helpompaa (jopa vasemmallakin kädellä) sokeroida kainalot kuin sääret. Mistäköhän ihmeestä moinen mahtaa johtua? 

Hillittömän mittaisen operaation päätteeksi kainalot ovat suhteellisen hyvän näköiset, mitä nyt vähän arat.. Myös oikeasti sileän tuntuiset (ja toivottavasti myös näköiset..)! Sormet punoittaa ja ovat vähän arat kaikesta repimisestä, mutta eiköhän nuokin toivu. Sääret ovat vähän pilkukkaammat ja piikikkäämmät, lyhyttä karvaa kasvaa ikävän huonossa vaiheessa, oli mahdoton saada sokerilla tai pinsettiviimeistelyllä pois (en millään jaksanut enää irtokarvojen takia uutta mössömassaa venytellä), mutta näyttävät huomenna varmasti(?!) tarpeeksi siisteiltä ja ainakin tarpeeksi karvattomilta että kehtaa laittaa jotain muuta kuin mummopolvisukat ja pitkät housut päälle.

Tämän ajatuksen myötä tuli niin lämmin kouluaikainen fläsäri että pakko jakaa. Koulun keittäjät olivat ainakin omassa lapsuudessani/nuoruudessani sellaista vähän huolettomamman oloista sakkia, eikä siinä mitään pahaa. Mutta. Joskus mennään siinäkin hieman turhan pitkälle, tai ehkä tämä oli joku kulttuurillinen juttu.. Yläasteella ollessani kouluun tuli uusi keittäjä. Ihan mustat hiukset, tuli vaikutelma erilaisemmasta etnisestä alkuperästä. En koskaan kuullut hänen puhuvan joten en tiedä mikä suomen osaamistasonsa oli. Hän oli joka tapauksessa nopeasti surkuhupaisan kuuluisa oppilaiden keskuudessa karvojensa takia. Hänellä oli aina valkoiset ohuet sukkahousut, joista näkyi läpi todella tuuhea, paksu, musta säärikarvoitus. Joka kerta kun ruuasta löytyi karva, joku kirkui "yääk, mun safkassa on Almazon säärikarva!". En edes tiedä tiesikö kukaan naisen oikeaa nimeä, jostain syystä häntä Almazoksi sanottiin. Anteeksi nyt kovasti jos jostain syystä itsesi tunnistat, ei me millään pahalla tarkoitettu, teinit vaan.. no.. on :) 

Vinkkinä kaikille karvoituksestaan kärsiville kuitenkin; ei se kotisokerointi kovin vaikeaa ole loppupeleissä kun vähän jaksaa harjoitella. Jos siitä turkistaan siis eroon edullisesti vaikeimman kautta haluaa.. Köyhien hommaa, prkl.. Ja pihien.. Jos mä muutun rahaksi, heitän roskikseen moiset mössöt ja käyn hienostorouvana kosmetologilla kerran kuukaudessa sokeroimassa itseni karvattomaksi ilman vaivaa itselle. Nih!

tiistai 12. kesäkuuta 2012

Korvakoruja

Tarkemmin eiliset tuotokset. 7 paria niitä eilen syntyikin, mutta kuvat on vain kuudesta koska yksi pari kaipaa vielä hiomista ja miettimistä miten viimeistely onnistuisi nätimmin.

Teki kovasti mieli käyttää valmiita komponentteja ettei "tarvitse" ideoida alusta saakka itse. Pienimuotoista huijausta.. Tällaisia näistä sitten tuli:

Ensimmäisissä kullatut pohjat joihin kolmeen lenksuun tuli limenvihreää kissansilmälasia.


Tältä näyttää yksittäinen kokonainen korvis:


Näyttääpäs muuten ihan hopeanväriseltä tuo komponentti. Oikeasti on ihan kirkkaan kullan värinen.
 
Näistä seuraavista en oikein tiedä mitä ajattelen. Ovat aika pitkät, jo pelkät hopeoidut pohjat ovat lähemmäs 5cm pituudeltaan. Ihan nätit. Kait.. Mustia lasihelmiä, biconet ovat Preciosa-kristallia ja kieputellut sydämet swarot.


Näissä hassunvärisissä pohjissa on upotettuna pieni kellertävä lasihelmi/kristalli. Kimaltelee ainakin kovasti. Kullatut avokoukut ja pieniä Preciosa-kristallibiconeja kieputeltu korupiikkeihin. Komponentit ovat tosi pienet ja sievät, vain sentin verran halkaisijaltaan.


Todella kellertävän kullatuissa valukomponenteissa fasetoituja oranssihtavan punaisia lasirondelleja ja pieniä punaisia kiviä(?), kuin kitukasvuisia puolukoita. Kullatut avokoukut näissäkin siellä jossain kuvan ulkopuolella.


Näistä tuli hassujen melakorupiikkien takia jotenkin sulkamaiset viritykset. Hopeoitu pohja ja pieniä Preciosa-kristalleja sekä avokoukut. Mahdottoman vaikeat kuvata, luonnossa paljon kauniimmat.


Viimeiset syntyivät välissä siksi, että satuin helmilaatikossa törmäämään näihin ihaniin isoihin lasityynyihin. Väri huusi saada hopeaa (eli hopeoitua..) kaverikseen ja päästä simppeleiksi korviksiksi. Samanmoisia lasityynyjä parissa eri värissä pitäisi vielä jostain löytyä, joten täytyy varmasti niistäkin tehdä korviksia. Jotenkin hirmuisen ihanan muotoisia tuohon käyttöön.