Blogin uusi ulkoasu

Uuuuusi uljas ulkoasu. Muuttolinnut lentelee jne. Syksyiset on näemmä tunnelmat. Olen tässä jo (siitä saakka kun viimeisimmät muutokset tein, mutta se olisi vain typerää myöntää koska vaikuttaisin ihan idiootilta) pitkään miettinyt, että haluan vaalentaa blogia. En ole ollut kovin tyytyväinen tuohon erittäin tummaan sävyyn, vaikka malli muuten oli kauhian kiva. Nyt sitten, tuli repäistyä.

Tähän velvoitan teidät armaat varmasti lukuisat lukijani osallistumaan: Mielipiteitä! 
Onko tekstit helppolukuisia, onko fontti väärä, kirjoittaja tampio, värit ikävät vai mitä? Saa sanoa myös 'kaikki ok', mutta nyt on aika saada sanainen arkku sormien kautta takalukosta auki. Jään odottamaan :)







 

Uusia lukijoita

Vai seuraajia, vai miksi täällä blogimaailmassa ketäkin kutsutaan : D
Ihanaa, joka tapauksessa <3 Tekisin oikean sydämen, mutta en osaa.

Tervetuloa ihanaiset korukaveri kitinen ja Täti Vihreä, ehdottomasti suurimpia suosikkibloggaajiani, jonka juttuja kannattaa seurata jo pelkästään ihan loistavan humoristisen kirjoitustyylin takia, joka saa vuorotellen hirnumaan ja parkumaan.

Yritetäänpäs taas jopa aktivoitua, jos kerran tänne välissäkin on ihmisiä eksynyt! Tympeä työelämä vie liikaa energiaa ihan kaikelta.. Tänäänkin mietin että koruja pitäisi päästä tekemään, mutta kasin aikaan kotiuduttuani en jostain syystä heti jaksanut aloittaa. Otin sentään muutaman kuvan. Pakon edessä, mutta ei kerrota sitä. Jostain pisteitä pakko kerjätä..







 

Swappikoruja

Tahtoo siis sanoa, että pidimme Helmetin jo lähes perinteisen koruswapin, jossa jokainen tekee määrätyn korun, joka sitten lähetetään eteenpäin ja ilmoittautunut porukka saavat jokainen arvalla toisen tekemän ihanuuden. Tällä kertaa aiheena oli rannekoru.

Mun tuotokseni meni eteenpäin niin, etten saanut siitä aikaiseksi otettua kuvaa. Tai sitten se on jossain kamerassa jota en nyt tähän hätään saa näppeihini. Mielestäni kyllä otin kuvan, mutta mutta.. No, tarjoilen teille korun jonka itse swapissa sain. Mielettömän kauniita ja ihanan isoja marmorimöllyköitä ja pikkuisia pinkkejä akaatteja välissä. Mun rimpularanteeseen koru on jopa hieman löysä, joten ajattelin ehkä lisätä yhden pelkän ranneketjun mukaan "kiristämään" vähän :D

Piti oikein erikseen laittaa salamalla ja ilman otetut kuvat, sillä tuo kaunis pinkki tulee esiin salamalla paljon realistisemmin kuin toisessa kuvassa.

Lisäksi laitan sitten tämänhetkisen lempikoruni viimein julkisuuteen. Kuva on otettu salamalla, näissä vähän heikoissa vaihtoehdoissa kuvista tuli tässä värit hyvin esiin. Muuten kuva onkin sitten vähän niin ja näin.. Vaikka swappikorusta jonka itse laitoin eteenpäin ei nyt kuvaa ole, tämä on vähän samankaltainen. Tässä 4in1 -korussa on kahta väriä mv-helmiä, ametisteja ja fasettihiottuja onyxejä. Lisänä rengas joka kieputettu hopealankaan, sekä hopeinen lukko. Namm.. 

Korussa jonka laitoin eteenpäin, oli viisi riviä helmiä, joista kolme mv, yksi helmiäislasihelmiä ja yksi hematiittia. Siinä hopeoidut lukko, rengas ja sydänriipus. Ihan nätti, itse kovasti tykkäsin. Asettelussa ja viimeistelyssä tosin kesti pieni ikuisuus, enkä siltikään tiedä istuuko se käyttäjänsä käteen ollenkaan :/







 

Lahjuksia turkoosina

Kaverin kolmekymppisiä juhlistettiin viikonloppuna, joten pitihän vaimoansa lahjustella. Myönnettäköön että vaimo on huomattavasti pitkäaikaisempi (lue: vanhempi) kaveri kuin itse juhlakalu, joten annettakoon tämä anteeksi tällä kertaa.

Ystäväisen ihanan oma intressi kallistui turkoosiin ainakin tuossa joskus männävuosina, joten pysyttelimme samassa väriteemassa. Tuotoksiakin syntyi yhden jo aiemmin tehdyn mutta laatikon pohjalle käyttämättä jääneen rannekorun seuraksi iso nippu.

Korviksina magnesiittiperhosia ja amatsoniittia

Rannekoru joka sopivasti valittuun väriin sointui, löytyi tosiaan laatikon pohjalta. Siitä se idea sitten lähti.

Taustalla näkyvässä piiiitkässä kaulakorussa on afrikan turkoosia, mv-helmiä, amatsoniittia, lasi- ja helmiäislasihelmiä sekä vähän korumetalleja. Seurana rannekoru samoista helmistä.

 

Ja pitihän sitä tietenkin itsellekin juhlakoruja saada. Simppelisti magnesiittiperhoset tämänhetkisessä lempivärissäni kera messinkiosien.

"Uusi" kortti ja solmintaa

Pitääpä viimein esitellä uusi kortti jonka tein (kylläkin jo pari viikkoa sitten) ihan muuten vaan. Tämän ei ole siis tarkoitus lähteä kenellekään, eikä viitsisi laittaakaan, uusi teippi jonka otin käyttöön vanhan loputtua ei nimittäin näemmä ole kovin pitävää ja tuppaa vähän irtoilemaan :/

Tein samana päivänä ensin synttärikortin sukulaistytölle (mistä en tampio tietenkään muistanut ottaa kuvaa, kuten en lahjakorustakaan). Siihen tuli hempeämpää vaaleanpunaista ja kukkajuttuja ym., vastapainoksi piti tietenkin repäistä jotain hieman synkempää ;) Tässä käytetty erilaisia mustia ja harmaita, sekä jotain kermanvalkoista paperia, erilaisia paljetteja ja helmikoristeita, kaikki ns. 3D-efektinä mikä ei kuvissa tule kovin hyvin esiin. Hopeapahvista leikellyt sydämet ja sisällä oleva paperikukka ovat myös reilusti irti kortista.

Mielestäni kuvat eivät tee oikeutta tälle kortille, ikävä kyllä.

Etukannessa paljon paljetteja, koottuna pieniin ryppäisiin ja laitettuna tarratyynyillä kasaan ja paikoilleen. Valkoinen ja hopeinen paperi ovat kiiltäviä. Mikä ei myöskään kuvista välity.. Musta on pohjaltaan tavallista paperia, kuviot samettia.

Sisällä samaa valkoista kiiltopaperia kehyksissä, leikkokukkanen paperista ja vasemmalla tilaa kirjoittaa tervehdykset ja toivotukset mustalle pohjalle (hopeatussilla tietenkin).

Takakannessa vielä hieman koristeita ja samoja papereita kuin muillakin puolilla. Keskellä musta samettinauha, ja pystysuunnassa tuolla välissä keskellä kulkee punottu samettinauha, tuomassa hieman "kirjamaista" fiilistä.

Ja koska olen kierrättämisen kruunaamaton kuningatar (kiitos rakkaan äitini), tuli idea tähän korttiin, tai siis lähinnä tuohon sisäpuolen kehykseen, vanhasta koulukuvapohjasta, joka on yksi tuhansista korttitarvikkeista joita olen äidiltäni kotiin kantanut. Kiskoin kuvapohjasta kehysosan irti, päällystin uudelleen koko setin ja liitin takaisin paikalleen. Kehys on myöskin irti taustasta, mikä luo livenä mielestäni kauniin kolmiulotteisen efektin.


Korttien lisäksi olen pitkästä aikaa onnistunut saamaan aikaiseksi pari korutekelettä. Tekelettä siksi, että ensinnäkään mikään ei päädy valmiiksi saakka, toiseksi kokeilut joita olen tehnyt (tutustunut makramen ihmeelliseen maailmaan), ovat olleet aika.. mielenkiintoisia.

Työkaveri toivoi joskus simppeliä puuvillanauhaan solmittua lasihelmikorua. Koska en osaa tehdä tarpeeksi simppeliä mitään, vaan kikkailen aina jotain ylimääräistä, tein pari kahteen nauhaan solmittua korua, hieman eri mittaisina myöskin. Kummastakin puuttuu vielä lukko.

Värit vääristyvät kuvissa omituisesti. Ylemmässä on oranssia ja vaalean limenvihreää nauhaa, alemmassa ruskeaa ja oliivinvihreää nauhaa. Lasihelmiä samasta sekoituspussista, n. 5-12mm eri värisiä ja muotoisia lamppulasihelmiä.