Miksi lapset ovat aina virkeimmillään kun pitäisi mennä nukkumaan? Äsken puoli tuntia vanginvartijana valvonut 2-vuotiaan nukahtamista kun ensin on juostu puoli tuntia sängystä lukuisia kertoja pois, tultu katsomaan vähän telkkaria, haettu sammakkotossut jalkaan kaksi erillistä kertaa jotta voi potkutella pienen hetken sängyssä kintut taivasta kohti sammakot iloisesti vilkkuen jne.
Virtaa todella on vaikka muille jakaa. Miksei sitä voi siirtää käynnistyskaapeliperiaatteella muillekin.. Herätys klo 8.30, lapsi herää puoli tuntia myöhemmin, itse on tässä vaiheessa iltaa ihan naatti ja toisella vaan energiaa piisaa. Vaikka kieltämättä hieman raivostuttavaa kaikessa turhauttavuudessaan tuollainen "rauhoittelu", oli se huvittavaa seurata miten ensin pyöritään hyrränä ympäri sänkyä, heitellään jalat seinälle ja välillä vähän syödään varpaita, vaihdetaan tuttia, toista ja kolmattakin suuhun ja käsiin, tungetaan varpaanväliin, painitaan peiton kanssa ja hihitellään ja lauleskellaan, sitten yhtäkkiä zip. Pikku sammakko nukkuu selällään poikittain sängyssä ja kädet puristuu nyrkkiin kuin vastasyntyneellä konsanaan. Aika mainio tyyppi :D Nukkuessaan varsinkin niin ihanan helppo ja suloinen ;P
Mutta tästä rumbasta ja omasta saamattomuudesta johtuen päivän kuvapostaus jää huomiselle kun viimeisetkin päivänvalon rippeet katosivat jonnekin horisontin taakse. Odottamassa kaksikin vanhempaa, itselle kovin mieluisaa korua jotka olisi tarkoitus ikuistaa bittiavaruuteen. Yritämme olla aktiivisempia huomenna :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti