Siis tätä kannattaa ehdottomasti kaikkien kokeilla kotona, varsinkin lyhytpinnaisten kuten minä :D Karvat on sellainen oleellinen ikävä osa elämää jota suurin osa naisista (minä mukaan lukien) tavalla tai toisella usein poistaa. Kerran olen sokeroitavana käynyt ja jäljestä tykkäsin, ei edes sattunut ollenkaan niin paljon kuin kuvittelin, mutta kukkarolle käy aika kohtalokkaaksi usein harrastettuna. Törmäsin sitten sattumalta netissä surffaillessa (okei, Kaksplussan keskustelupalstalla..) Easy Sweet nimiseen kotisokerointi tuotteeseen. Ajattelin kokemuksia useammasta paikasta lueskeltuani että hei, tuotahan minä kokeilen. Tilasin, halpaa ja nopea toimitus, mies vitsaili että teehenkö tuota laitetaan ja lapset halusi heti käyttöohjeeseen piirtää sammakoita. Purkki komeili muutaman päivän pöydällä ja kävimme kiivasta ajatustenvaihtoa josko yhteistyötä jossain vaiheessa uskallamme yrittää.
Tänään koitti se päivä kun piti lähteä testaamaan. Skeptisenä mietin että eipä tästä mitään tule, karvatkin on kintuissa varmaan vielä liian lyhyitä (kasvattaminen, hei kamoon, aika ällöttävää). Keittelin vettä, sulatin tököttiä. Ei tarpeeksi sulaa. Pehmitin käsissä hetken ja sehän tarttui vain ihan täydellisesti kiinni ja suli lähes valuvaksi litkuksi. Epäonnistuminen nro.1. Ajattelin että v***u minähän en luovuta, vaan yritetään uudestaan. Taas keiteltiin vettä ja sulateltiin tököttiä. Sain irti jotain minkä luulin olevan sopivan kokoinen klöntsä ja lähdin testailemaan ohjeistetun venyttelyn jälkeen. Muutaman karvan sain irti kunnes mössöstä tuli taas litkua ja huomasin palan olleen auttamatta liian pienikin. Argh! Epäonnistuminen nro.2.
Kolmas yritys tuotti jo jonkinlaista tulosta. Keitin jälleen vettä, piti oikein vedenkeitin täyttää kun ehti yksi pannullinen loppua?! Sulatin mössöä, tällä kertaa tuntui että siitä saa oikeasti hyvin ja hyvän kokoisen klöntsän irti. Venyttelin ja lisäilin vettä, tuntui että hei, tämähän saattaa oikeasti toimia! Sitten huomasin että joo, massa kyllä toimii, mutta pehmenee kovin nopeasti käsiin. Odottelin välillä viitisenkin minuuttia antaen klöntin levätä voipaperin päällä ja lueskelin kannustavia kommentteja netistä miten aloittelijalla on hankalaa mutta kyllä sitä oppii käyttämään. Palasin jälleen toffeen näköisen fariinisokerilta tuoksuvan kaverini luokse ja huomasin että karvat on oikeasti auttamatta liian lyhyet.. Epäonnistuminen nro.3.
Lopputulos: Lähes 2h kulutettua aikaa, purkista meni ehkä vain 1/6 että sinänsä positiivista, vasemmasta säärestä on sieltä täältä saatu laikuittain noin kolmasosa karvoista pois. Prkl.. Mutta! En aio luovuttaa, en todellakaan. Kasvatan niitä hiton karvoja ja yritän niin monta kertaa uudestaan että tämä toimii! Lupaavia toivonkipinöitä alkoi jo pirskahdella voipaperin välistä kun kolmatta kertaa taistelin, joten ei tämä ihan mahdotonta ole! Kenties voin vielä joskus raportoida onnistumisen.. Mutta hei, laskin ihan itse että voin 6 purkkia postikuluineen tilailla ennenkuin aletaan lähennellä sitä summaa jonka kosmetologille saa maksaa käsittelystä jonka viimeksi otin, että on varaa harjoitella! :)
Huoh. Tämä kokemus vei voimat. Kuvana saatte sammakon. Suloisen lamppuhelmiriipuksen jonka tyttöselle ostin muistaakseni HelmiQ:sta joskus ihan paikanpäällä käydessäni.
Valvoja-ankan kaveri. Asuvat samassa korurasian lokerossa pitäen toisilleen seuraa.
Ja tämä päivitys saatiin (ehkä) vihdoin ja viimein julkaistua kahden eri selaimen kaatumisen ja yhden koko koneen buuttauksen jälkeen. Ah mikä onnistumisten ilta. Nyt on hyvä mennä nukkumaan.. Että ei se ongelma sitten ollutkaan tuliketussa vaan koneessani, nyyh. Nytkö tämä aikoo sanoa sopimuksen irti :( Onneksi rakas mikrotukihenkilöni lupasi asentaa windowsin uudelleen josko se auttaisi mitään :/
Hyvää yötä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti